Juhani Klemetti Asiapitoista ja rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua yli ideologisten rajojen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat seuraavalle vaalikaudelle

On ollut huolestuttavaa seurata kuinka ulko- ja turvallisuuspolitiikka on loistanut vaalien aikaan poissaolollaan. Maailman maat ovat toisiinsa kiinnittyneitä ja toisistaan riippuvaisia enemmän kuin koskaan. Haasteista, jotka olivat ennen kansallisia, kuten talous- ja ympäristökysymykset, on nyt tullut globaaleja. Turvallisuustilanne on kireimmillään sitten kylmän sodan päättymisen. Nyt todella olisi aika puhua seuraavaa vaalikautta koskevista ulko- ja turvallisuuspolitiikan teemoista.

Suomen kaksi tärkeintä viiteryhmää ulkopolitiikassa ovat Pohjoismaat ja Euroopan unioni. Pohjoismainen yhteistyö on avainasemassa, koska saman arvopohjan omaavat pienet maat ovat usein samaa mieltä asioista, ja voivat siten kansainvälisillä areenoilla ajaa asioita yhtenä rintamana. Euroopan unionin kautta Suomen on mahdollista olla kokoansa suurempi kansainvälinen toimija. EU on maailman suurin talousalue ja tätä asemaa sen tulisi käyttää paremmin hyväksi olemalla aktiivisempi toimija maailmanpolitiikassa. EU on tulevaisuudessa saatava päättäviin pöytiin Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa.

Tuleva vaalikausi alkaa heti aktiivisesti ulkopolitiikan saralla, kun Suomi aloittaa heinäkuussa kolmannen EU:n puheenjohtajakautensa. Uuden hallituksen pitää pystyä nopeasti luomaan Suomen tavoitteet puheenjohtajakaudelle. Kuten aikaisemmillakin puheenjohtajuuskausilla, niin nykyisessä tilanteessa Suomen ja koko Euroopan etu olisi ottaa ykköstavoitteeksi pohjoinen ulottuvuus. Se tarkoittaa Suomen erityisasemaa välittäjänä Venäjän ja länsimaiden välillä. Merkittävinä EU:ssa työn alla olevista asioista Suomen tulee aktiivisesti edistää etenkin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä sopimista ja ilmastotavoitteiden päivittämistä jo valmistelussa olevan direktiivin osalta.

Puolustusyhteistyön osalta tärkeimpänä on läheisen yhteistyön jatkaminen NATO-maiden kanssa. Vaikka NATOon liittyminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, niin option säilyttäminen liittymiseen on tärkeä pitää yllä läheisten suhteiden lisäksi. NATO jäsenyyden mahdollisesti tullessa ajankohtaiseksi kannatan kansanäänestyksen järjestämistä asiasta, koska NATO on pitkälti myös arvoyhteisö. EU:ssa on mahdollisuuksia syventää turvallisuusyhteistyötä monella rintamalla, mutta on syytä olla realisti ja todeta, että 28 EU-maasta 22 kuuluu NATOon, ja kaikki nämä maat painottavat, että Euroopan puolustus perustuu NATOon. Liikoja siltä ei siis kannata odottaa.

Kehitysyhteistyön määrärahoja on menneellä vaalikaudella leikattu rajusti. On ollut ikävä seurata vierestä etenkin sitä kuinka suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen tekemää arvokasta työtä on ajettu rajusti alas. Tulevalla vaalikaudella tulee tehdä selvä tiekartta siitä, kuinka Suomi kulkee kohti 0,7% BKTsta sitoumusta. Kehitysyhteistyössä tarvitaan uudenlaista pitkäjänteistä suunnittelua ja siksi se tulisi valmistella parlamentaarisessa työryhmässä. Pääpainoina tulee olla ilmastorahoitus, naisten ja tyttöjen oikeudet sekä koulutus. Varoja tulee ohjata yritysyhteistyön kautta ja nykyistä reilusti enemmän ruohonjuuritasolla toimiville järjestöille.

Olemme onnistuneet luomaan tänne pohjolaan yhteiskunnan, jonka saavutuksista kerrotaan lehdissä ja tv-ohjelmissa ympäri maailmaa. Suomella on maailmanlaajuinen ja tunnettu brändi. Vientivetoisena maana meidän tulee nykyistä paljon paremmin käyttää hyväkseen meidän hyvää mainetta. Vienninedistämisessä meillä on paljon parannettavaa. Meidän pitää luoda suomalaisten yritysten kansainvälistymistä tukeva järjestelmä, jossa ulkomailla olevia mahdollisuuksia tuodaan Suomeen tarjolle yrityksille. Meidän tulevaisuuden elinehto on se, että saamme meidän korkean tason palveluja ja tuotteita vietyä muualle. Maailman markkinoilla Suomelle on kysyntää.

Suomi on kooltaan pieni toimija maailmanpolitiikassa. Meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee tukea liberaalia maailmanjärjestystä, joka perustuu kansainvälisten sopimusten ja yhteisöjen kunnioitukseen. Ilman näitä jäämme suurvaltapolitiikan jalkoihin ja meidän kohtalosta päättävät muut. Yhä kiinteämmin toisiimme sidoksissa olevassa maailmassa, jossa monista haasteista on muodostunut globaaleja haasteita, on tärkeätä, että saamme äänemme kuuluviin jotta voimme ajaa omia etujamme ja olla rakentamassa meidän arvojemme mukaista hyvinvoivaa maailmaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Tyhjää liturgiaa. Muistutat pelottavasti Orpon miehiä joten tuskin pääset jatkoon.

Käyttäjän JuhaniMKlemetti kuva
Juhani Klemetti

Terve Pasi! Pyrin tekstissä nimenomaan tuomaan esille konkreettisia linjavetoja ja asioita mitä mielestäni tulisi tehdä. Mielelläni vastaisin, jos haluat kyseenalaistaa joitakin näitä konkreettisia seikkoja.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Juhani Klemetti: "NATO jäsenyyden mahdollisesti tullessa ajankohtaiseksi kannatan kansanäänestyksen järjestämistä asiasta, koska NATO on pitkälti myös arvoyhteisö."

Tuo asia sinun kannattaisi miettiä perusteellisesti uusiksi. Hölmöin moka, minkä Suomi pystyisi turvallisuuspolitiikassa tekemään, olisi järjestää Nato-jäsenyydestä kansanäänestys.

Onhan se Nato tietysti arvoyhteisökin, mutta ennen kaikkea se on valtion ja kansan henkivakuutus. Sotilaallinen puolustusliitto, jonka arvojen takaa pitää löytyä tahtoa, raakaa voimaa ja kapasiteettia pitämään roistovaltioiden kynnet irti jäsenmaista.
Jäsenyysasia on niin suurta asiantuntemusta vaativa tekninen, taloudellinen ja sotilasstrateginen kokonaisuus, että olisi umpihullua ratkaista se mistään mitään tietämättömän torikansan huutoäänestyksellä. Kyllä yhden brexitin pitäisi olla jo tarpeeksi karmea muistutus kansanäänestysten seurauksista.

Toimituksen poiminnat